Käsittääkseni nykyisen pinta-alaperustaisen tukimallin piti olla väliaikainen, mutta yhtäkkiä se onkin betonoitunut. Se ei kuitenkaan palvele monia niitä viljelijöitä, jotka haluaisivat muuttaa työtään vähähiilisemmäksi ja luonnon kannalta terveemmäksi. @antti.ronkainen ansiokas rapsa ehdotti, miten tätä voisi tehdä.
Mut plz, jatkakaa keskustelua. Aihe kiinnostaa mua todella paljon! ❤️
Ps. Jos saatte tilaisuuden osallistua @agronomiliitto Ruoka-akatemiaan, suosittelen! Opin valtavasti, toki tästä vasta tiedonjano syttyi…
29 minutes agoelamanjuhlaa.ella
Kiitos Julia keskustelun avaamisesta! Juuri tällaista ruokajärjestelmän pintaa syvemmälle menevää keskustelua tarvitaan. Tuottajalla on tosi vähän neuvotteluvaltaa panostuottajien, kaupan ja poliittisen ohjauksen välissä ja koko systeemi on tosi monimutkanen. Yksittäisiä ratkaisuja parempaan systeemiin ei ole, mutta jostainhan se muutoksen tekeminen on aloitettava. Yhtenä tärkeänä tekijänä pidän myös kuluttajien tietoisempaa kuluttamista: jo vähäinenkin lisäymmärrys systeemin toimintamekanismeista auttaa tekemään tietoisempia kulutus- ja äänestyspäätöksiä joten lämmin suositus jokaiselle lukea aiheesta otsikkoja pitemmälle ja pohtia, miten omalla toiminnallaan voi vaikuttaa systeemiin + että keskustelu perustuisi tunteikkaita mielipiteitä vankemmalle pohjalle.
an hour ago_pilvituuli_
Eikö tähän liity myös se, että isommat kauppaketju, kuten kesko ja s-ryhmä, polkevat hintoja ja tuottajien hinnat pysyvät matalina eli käytännössä tuottajat eivät saa tuotteistaan hintaa, joka kattaisi kulut? Eikö hintojen polkeminenkin tulisi estää samalla, kun tukia uudistettaisiin?
2 hours agoisonaata
Tukipolitiikassa suurin kysymys on: halutaanko tukea ruuantuotantoa, ravinnepäästöjen vähentämistä, hiilipäästöjen vähentämistä vai luonnon monimuotoisuutta? Osin tavoitteet näissä kaikissa menevät ristiin
2 hours agoisonaata
Pitää muistaa ottaa huomioon koko ruokaketju sivuvirtoineen ja viljelykiertoineen: Itsekin maidontuottajana viljelen rypsiä joka myydään teollisuuteen ja siitä tehdään rypsiöljyä. Rypsiöljytuotannon sivuvirta eli kuiva rypsipuriste taas kulkee takaisin kotieläintiloille valkuaisrehuksi ja korvaa mm. soijan jota nautapuolella ei käytetä ollenkaan. Suurin osa nautojen tarvitsemasta valkuaisesta tulee kuitenkin nurmesta, säilörehun kuiva-aineessa kun raakavalkuaista on 12-20% ja sitä lehmät eniten syövät. Lisäksi esimerkiksi rypsiä voi samalla pellolla viljellä enintään joka 6. Vuosi, sama herneellä kasvitaudeista johtuen. Eivätkä ne sovellu kaikille pelloille. Siitä syystä omaankin rypsinviljelyyn tulee nyt taukoa. Vehnäsadosta taas iso osa ei täytä elintarviketeollisuuden vaatimuksia (sakoluku, valkuainen, jyväkoko) ja samoin kaurassa on useana vuonna ollut liikaa DON toksiineja (joihin viljelijä ei käytännössä voi vaikuttaa mitenkään), jolloin se on kelvannut ainoastaan rehuksi eikä aina siihenkään
3 hours agoisonaata
Pitää muistaa että nykyiset päästölaskelmat eivät ota huomioon kaikkea: esimerkiksi edes muokkaustapaa tai säätösalaojitusta ei huomioida päästöissä, ainoastaan hehtaarit, maalaji ja eläinmäärät. Lehmämäärä on puolittunut vuodesta 1990 ja silti päästöt ovat kuvaajissa pysyneet samalla tasolla mikä ei siis voi olla mahdollista
4 hours agopaivikristiinakoskinen
Kiitos Julia ihan äärimmäisen mielenkiintosesta jutun juuresta🙏 oon just lukenut kirjaa näistä soiden hiilivarastoista ja tämä osui lähelle aihetta. Aina puhutaan metsien hiilinieluista mutta mikä merkitys onkaan soilla ja kosteikkoniityillä👍 miksi hölmöillään.. tuetaan väärin perustein ”vanhasta tottumuksesta” ihan samoin kuin esim mm metsäteollisuuden jättien tukeminen siksi, että ne aikoinaan nosti Suomea sodan jäljiltä.
4 hours agolaura.annala.art
Kävin niin mielenkiintoisen keskustelun erään kaaliviljelijän kanssa heidän tuotannostaan ja siitä miten se vertautuu esimerkiksi eteläsuomen viljelmiin. Arvostus kaikkia suomen ruokatuottajia kohtaan on valtavan suuri ja nousi edelleen.
6 hours agoratsulas
Eli nyt katse kääntyköön suurimpiin tukien saajiin, jotka ovat kutakuinkin instituutioita. Ei suinkaan pienviljelijöitä.
12 hours agopenttinen_mari
Turvepeltojen viljelyä ei pidä missään nimessä ajaa alas. Tapoja ja toimia viljellä parannetaan koko ajan. Jos pelloilla on jo jokin tietty käyttö tai ne on todettu vaikkapa turvepelloiksi - niistä ei saa järjestelmän kautta kaikkia mahdollisia tai moninkertaisia tukia. Ympäristökorvauksiin ja koulutuksiin sitoudutaan aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Aiheeseen kannattaa tutustua laajemmin, mitä tällainen toimenpide aiheuttaisi koko Suomen laajuudelta - ne seuraukset olisi nimittäin kaameat. Turvepeltojen osuus kaikista pelloista vaihtelee, mutta joillain aktiivisista tiloista suurin osa voi olla pelkästään turvepeltoja. Mistä korvaavia peltoja saadaan vai täytyiskö tuotanto lopettaa kokonaan?
13 hours agonoora.aila
Yksi asia on erottaa hiilensidonta, ravinnehuuhtoumat ja monimuotoisuus. Nämä taitaa olla ne päätavoitteet ruoantuotannon rinnalla. Kaikkiin ei ole samat ratkaisut, ja osittain ratkaisut ovat eri tavoitteiden kanssa ristiriidassakin.
13 hours agokaisa_palma
Tukea pitäisi maksaa enemmän sellaisesta maankäytöstä, jossa ruoka tulee suoraan ihmisravinnoksi, eikä esimerkiksi rehuksi broilerille, joka päätyy kasvatetun lohen ravinnoksi ja lopulta (ellei lohi menehdy olosuhteisiinsa) ihmisen lautaselle. Eli kun ruoka tulee suoraan pellolta pöytään tuen tulisi olla suurempi.
14 hours agonoora.aila
Hitsin iso kokonaisuus. Turvepeltojen päästöt on valtavia, se on totta. Päästöjä sieltä tulee viljeltiin tai ei. Ainoa keino vähentää turvepeltojen päästöjä on nostaa vedenpintaa ja "tuhota" ojitus. Ennallistamisen edetessä näin osalle turvepeltoja tultaneen tekemäänkin. Turvepeltojen raivaaminen tänä päivänä on äärimmäisen kannattamatonta, tukia niille aloille ei tule ikinä saamaan. Minkään metsän uudelle raiviolle (2023 jälkeen raivattu) ei tukea juurikaan saa, ja jos jotakin saa, niin pysyvällä nurmella (pysyvä, kasvava juuristo, joka minimoi päästöt). Tuet laskivat tälle tukikaudelle, ja niiden kohdentaminen esim talviaikaiselle kasvipeitteisyydelle lisääntyi. Tämä on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ravinnehuuhtoumia. Tämänsuuntaisia muutoksia odotettaneen seuraavallakin tukikaudelta (2028->) Hiilivarantojen kasvattaminen tulee koko ajan viljelijälle edullisemmaksi (ts kuluttaminen käy koko ajan kannattamattomammaksi). Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta paljon hyvää tapahtuu koko ajan .
More posts
