Instagram story viewer> @jaana_blom> Posts

Jaana Blom | Urheilupsykologi | psyykkinen valmentaja

@jaana_blom

996

followers

514

following

🔥Saavuta huippuunsa hiotut vaikuttavat lopputulokset
🧡Raivataan mielen esteet unelmiesi tieltä
📙Vaativa mieli-kirjan kirjoittaja
🧡Psykoterapeutti

POSTS STORIES REELS

Jos ”älä vaadi itseltäsi liikaa”, ”älä suorita”, ”laske rimaa”, ”hidasta, pysähdy ja ota rennosti” ei oikein resonoi sulle…

ja

jos haluat tähdätä korkealle ja kehittyä, viedä itseäsi äärimmilleen, ja olla tarkka ja kriittinenkin tekemiselle,

ja

jos haluat samalla voida hyvin, tuntea innostuneisuutta, keventää ahdistuneisuutta, pelätä vähemmän mokia, virheitä ja epäonnistumisia,

niin tää kirja ON just SULLE 💯

Eikä väliä, oletko urheilija, taiteilija, uraohjus, sarjayrittäjä tai mikä vain touhottaja, tästä kirjasta tuut oppimaan mitä ja miten voit vaatia fiksusti 💪

Löytyy kirjakaupoista ja pian myös äänikirjana upean @krista_kosonen lukemana! ✨

Aiotko lukea? Aiotko kuunnella? 🔥 by @jaana_blom

Pitääkö kilpailuissa olla vakavana, jotta voi keskittyä?

Olen urheilupsykologina ja psyykkisenä valmentajana huomannut, että moni urheilija ajattelee vakavan ja tuiman olemuksen olevan merkki siitä, että kilpailuun suhtaudutaan riittävän tosissaan. Joskus törmään myös valmentajiin, jotka käskyttää urheilijaa olemaan hiljaa ja keskittymään vain itseensä ja omaan tekemiseen, vaikka itse kilpailuhetkeen saattaa olla aikaa useampi tuntikin. 🥴

Tämän takana saattaa piillä haitallinen uskomus, että vakavuus ja totisuus on merkki hyvästä keskittymisestä ja onnistumisen varmistamisesta.

Usein vakavuus kuitenkin kertoo enemmän yrityksestä kontrolloida jännitystä kuin hyvästä keskittymisestä.

Rento huumori, nauru ja yhdessäolo kavereiden kanssa voivat auttaa säätelemään jännitystä ja löytämään itselle sopivan vireystilan. Huomio tuodaan tekemiseen sitten kun sen aika on. 🎯

Kilpailuun latautumiseen tarvittava aika on tietysti yksilöllistä. Oman kokemuksen mukaan kuitenkin turhan moni aloittaa tiukan, totisen ja vakavan valmistautumisen aivan liian aikaisin ja kuluttaa näin ollen energiat, vireen ja fiiliksen loppuun ennen itse varsinaista kilpailua.

Tätäkin voi onneksi harjoitella ja kokeilla kilpailuissa. 💯

Oleellista ei siis ole se, miltä hyvä latautuminen näyttää ulospäin, vaan se, mikä oikeasti auttaa sinua valmistautumaan parhaalla mahdollisella tavalla itse kisasuoritukseen.

#jännitys #suorituskyky #onnistuminen #psyykkinenvalmennus #urheilupsykologia by @jaana_blom

Teetkö tämän virheen arvioidessasi omaa suoritustasi ⬇️

Hävisit kilpailun. Teit virheen ratkaisevalla hetkellä. Joku toinen oli parempi. Pettymys voi olla valtava. Häpeä herää eloon, samoin ajatus: olen huono.

Tai ehkä voitit, onnistuit ja sait haluamasi tuloksen. Silloin on helppo ajatella, että kaikki meni hyvin!

Molemmissa tilanteissa on sama riski. Annat lopputuloksen kertoa liikaa. Tulos on kyllä tärkeä mittari, mutta se ei kerro koko totuutta suorituksestasi.

Jos arvioit tekemistäsi vain lopputuloksen perusteella, voit sokeutua kehityskohteiltasi silloin, kun onnistut. Ja vastaavasti sivuuttaa arvokkaat onnistumisesi silloin, kun häviät.

Näin ollen saatatkin joko jatkaa huomaamattasi toimintatapoja,

jotka eivät autakaan sinua
tai
hylätä toimivia asioita vain siksi, ettet saavuttanut haluamaasi lopputulosta.

Mitä jos opettelisit arvioimaan suoritustasi tarkemmin? Tarkoitus ei ole selitellä tappioita tai vähätellä tuloksia. Tarkoitus on oppia näkemään omaa tekemistä riittävän tarkasti 💯

Kun et enää tee lopputuloksesta tuomiota itsestäsi ja kaikesta tekemisestäsi, pystyt ehkäpä toivon mukaan suhtautumaan suorituksiisi uteliaammin ja rakentavammin. Jokaisesta suorituksesta voi löytyä jotain säilyttämisen arvoista ja jotain kehitettävää. Ja juuri siinä piilee mahdollisuus kehittyä urheilijana!

#motivaatio #onnistuminen #epäonnistuminen #psyykkinenvalmennus #urheilupsykologia by @jaana_blom

Entä jos kilpailuun valmistautumisessa tärkeintä ei olekaan vain ja ainoastaan se, miten varmistaisit onnistumisen?

Urheilija saattaa ja usein käyttääkin valtavasti energiaa siihen, ettei hän vain epäonnistuisi. Hän yrittää varmistella, kontrolloida ja välttää virheitä. Ymmärrettävää, muttei aina toimivaa. Koska ressi ja ahdistushan tuossa tulee 😳

Mitäpä jos ennen kilpailua olisikin hyödyllistä pysähtyä näiden kahden kysymyksen äärelle? ⬇️

1. Jos epäonnistunkin, selviänkö siitä?
Pystytkö luottamaan siihen, ettei yksi kilpailu ja sen lopputulos kerro sinusta urheilijana mitään, eikä se vie kaikkia tulevaisuuden mahdollisuuksia? Pettymys saa tuntua ja epäonnistuminen saa harmittaa, ja silti voisit tuntea, että selviäisit siitä kyllä.

2. Uskallanko lähteä onnistumaan?
Uskallatko yrittää täysillä ja tavoitella sun parasta tekemistä? Löytyykö tahtotilaa lähteä onnistumaan ja voittamaan? Mieli on avoin ja innostunut, onhan?

Kun mahdollinen epäonnistuminen ei väijy mahdollisena painajaisena, onnistumista voi tavoitella rohkeammin ja vapaammin. Mielen resurssit menee just oikeaan osoitteeseen: ei pettymyksen välttelyyn, vaan itse tekemiseen ja siitä innostumiseen.

Tavoitteena ei ole poistaa jännitystä tai taata onnistumista. Tavoitteena on antaa itselle mahdollisuus yrittää vahvasti, vaikka lopputulosta ei voikaan varmistaa. Kuten koskaan ei voi.

Kilpailuun ei siis tartte lähteä varmana onnistumisesta. Riittää, että luotat selviäväsi myös silloin, jos kaikki ei menisikään toivotunlaisesti ja tuot huomion sun vahvaan tahtotilaan onnistua. 💯

#onnistuminen #tavoitteet #jännitys #urheilupsykologia #psyykkinenvalmennus by @jaana_blom

Juhlin tänään synttäreitäni vetämällä Hyrox-setin mieheni kanssa 🤩

Viime viikonloppuna otin jo varaslähdön juhlintaan osallistumalla Masters painonnoston SM-kisoihin ja voittamalla oman sarjani (alle 57 kiloiset 45-49 vuotiaat) KULTAA (videoilla nähtävissä tempaus ja rinnalleveto+työntö, jos jollekulle painonnosto on vieras laji).

Melko ääripään lajit siis treenin alla, mut monipuolisuus kunniaan tässä iässä 🥳 Ehkä nostaisin muutaman kilon enemmän tai saisin muutaman minuutin kovemman ajan, jos vain keskittäisin yhteen lajiin. Olisinko kuitenkaan onnellisempi? Tuskin.

Nautin ennen kaikkea siitä, että voi tehdä kaikenlaista ja silti olla ikäisekseen aika semi jees kunnossa ❤️‍🔥

Kiitos treeni, elämä ja terveys 🙏
Ei ole päivääkään, etten pysähtyisi kiitollisena sen äärelle, että saan olla terve ja haastaa itseäni fyysisesti 💯

Feeling good 🥰 elämä se vaan paranee vanhetessaan! by @jaana_blom

”Kyllä ne mielen taidot siinä samalla kehittyvät.”
”Kun tulee enemmän kilpailuja ja kokemusta, oppii kyllä käsittelemään paineita.”
”Kyllä itseluottamus kasvaa, kun onnistuu tarpeeksi.”

Kuulostaako tutulta? Näihin uskomuksiin törmään itse toistuvasti.

Urheilija harjoittelee jatkuvasti lajia: tekniikkaa, fysiikkaa, taktiikkaa ja uusia taitoja. Vaatimustaso nousee vähitellen ja urheilija kehittyy. Jes. Siksi voi olla helppo ajatella, että myös keskittyminen, paineensieto, itseluottamus, virheiden nollaaminen ja tunteiden säätely kehittyvät siinä samalla. Whaat?!

Näin ei välttämättä kyllä käy.

Kun kilpailut kovenevat ja vaatimustaso nousee, myös psyykkisesti vaativat tilanteet lisääntyvät ja kovenevat. Silloin voidaankin huomata, että urheilija osaa kyllä lajinsa, mutta mielen taidot eivät ole kehittyneet samassa tahdissa:

Kilpailutilanteessa paine tuntuu suuremmalta. Virheeseen jäädäänkin kiinni. Jännitys vie huomion. Epäonnistumisen pelko alkaa ohjata tekemistä. Sitten sitä saatetaan ajatella: ”Miksi hän ei vain pysty tekemään samaa kuin harjoituksissa?”

Mutta: Onko hän saanut mahdollisuuden harjoitella niitä taitoja, joita tässä tilanteessa tarvitaan?

Psyykkisiä taitoja ei tulisi ajatella ominaisuuksina, jotka urheilija vain oppii itsestään kokemuksen myötä. Nämä taidot tulisi tehdä näkyviksi ja niitä tulisi harjoitella samalla tavalla kuin muitakin urheilijan taitoja, esim:

Miten ja mihin suuntaan huomiota? Miten toimin, kun jännittää ja paine on suurimmillaan? Miten nollaan virheet? Miten käsittelen ajatuksia ja tunteita, jos ne alkavat häiritä tekemistä? Miten uskallan yrittää, vaikka en voi tietää varmasti onnistuvani?

Mielen taidot eivät ole asia, jonka voi vain olettaa kehittyvän siinä sivussa.

Jos haluamme, että urheilija pystyy toimimaan vaativissa tilanteissa, myös näitä taitoja täytyy harjoitella. Mielellään jo paljon ennen kuin kilpailut kovenevat ja paine kasvaa isosti ja isoksi.

#jännitys #tavoitteet #onnistuminen #psyykkinenvalmentaja #urheilupsykologia by @jaana_blom

Kamppailu-urheilussa jännitys voi tuntua aivan valtavalta juuri ennen ottelua.

Mut onneksi siitä ei tarvitse yrittää päästä eroon 🙌

Jos oot harjoitellut ja valmistautunut, tää voi olla yksi tärkeimmistä keinoista, jonka otat mukaasi ⬇️

Yksi syvä hengitys.

Se rauhoittaa kehoa, vahvistaa läsnäolon kokemusta ja kirkastaa sitä, mihin on juuri nyt oleellista keskittyä 🔥

Ei siihen, mitä voi tapahtua, mikä voi mennä pieleen tai kuka voittaa ja häviää.

Vaan siihen, mitä olet tullut tekemään. Mitä olet harjoitellut.

Yksi syvä hengitys voi auttaa pysähtymään, palaamaan tähän hetkeen ja muistamaan: Miksi olen täällä? Mikä on mulle tärkeetä?

Hengitys ei kuitenkaan välttämättä toimi, jos et ole sitä harjoitellut. Silloin se herkästi jää vain yhdeksi pinnalliseksi yritykseksi.

Mut jos sä harjoittelet ton, niin oot takuulla aina valmis 💯

(P.S. tietty tää toimii muissakin lajeissa!)

#jännitys #tavoitteet #onnistuminen #psyykkinenvalmennus #urheilupsykologia by @jaana_blom

Kun joku sulle tärkeä tyyppi jännittää tärkeällä hetkellä, haluat takuu varmasti auttaa 🧡

Saatat tsempata:
”Älä jännitä.”
”Hyvin se menee.”
”Ainahan sä onnistut.”

Tarkoitus on hyvä. Haluat rauhoittaa, kannustaa ja saada toisen uskomaan itseensä. Joskus kuitenkin nämä lauseet tekevätkin tilanteesta vaikeamman 🥴

Miksi?

Koska ne ohittaa sen, mitä toinen juuri sillä hetkellä kokee. Toista jännittää, epäilyttää, pelottaa, ja lopputulos mietityttää.

Ja kun siihen sitten vastataan ”älä jännitä”, voi syntyä tunne, ettei näin saisi tuntea.
”Hyvin se menee” taas kuulostaa helposti siltä, ettei epäonnistumiselle olekaan vaihtoehtoa.
Ja ”ainahan sä onnistut” voi tuntua melkoisen epäreilulta silloin, kun itse ei tunne oloaan lainkaan varmaksi.

Näistä voipi jäädä fiilis, että epävarmuuden tunteet vain ohitetaan.

Tietty tarkoitus ei ole toki jäädä vellomaan jännitykseen tai lähteä yhdessä panikoimaan. Sen sijaan voit tehdä jotain paljon yksinkertaisempaa.

Todeta vaikkapa:
”No varmasti jännittääkin.”
”Se on ihan ymmärrettävää.”
Ja vain olla rauhallisesti siinä.

Sen jälkeen voit auttaa suuntaamaan ajatuksia siihen, mikä tilanteessa on oikeasti tärkeää:
Mikäs tässä innostaa? Missä haluaisit onnistua? Miten haluaisit mennä tekemään?

Ja ehkä muistuttaa siitä, että lopputulosta voi pohtia sitten, kun se ylipäätään on selvillä. ”Ja jos tänään ei mene niin kuin toivoit, mietitään sitä sitten yhdessä. Katsotaan, mitä voisit seuraavalla kerralla tehdä toisin.”

Epävarmuutta ei tarvitse poistaa, vaan sen kanssa voi oppia tulemaan toimeen. Silloin ei tarvitse käyttää energiaa siihen, että yritetään päästä siitä eroon. Paukut voi sen sijaan laittaa siihen, mitä ja miten haluaa mennä tekemään 🔥

#jännitys #onnistuminen #suorituskyky #psyykkinenvalmennus #urheilupsykologia by @jaana_blom

”Miksi valmentaja puhui minulle noin?” ”Olinko minä liian herkkä?” ”Ehkä joukkuekaverilla oli vain huono päivä.” ”Olisin varmaan voinut itse toimia toisin.” ”Ehkä minussa onkin jotain vikaa.”

Urheilussa ollaan paljon muiden ihmisten kanssa. Valmentajien, joukkuekavereiden ja muiden samassa ryhmässä treenaavien urheilijoiden kanssa. Ja joskus joku heistä kohtelee sinua tavalla, joka satuttaa ja loukkaa.

Sinua vähätellään. Sinulle huudetaan tai puhutaan alentavasti. Sinut jätetään ulkopuolelle. Sinua arvostellaan tavalla, joka tuntuu kohtuuttomalta. Tai sinulle tulee jatkuvasti tunne, että et kelpaa sellaisena kuin olet.

Silloin sitä hyvin herkästi alkaa miettiä: ”Mitä minä tein väärin?” Ikään kuin olisi itse syyllinen huonoon kohteluun.

”Jos vain olisin parempi urheilija…” ”Jos olisin yhteistyökykyisempi…” ”Jos en olisi niin herkkä tai outo…” ”Jos olisin vain yrittänyt enemmän…”

On ymmärrettävää, jos olet jäänyt pohtimaan omaa osuuttasi. On myös ymmärrettävää, jos olet epäillyt itseäsi tai jos olet yrittänyt löytää keinon, jolla olisit voinut estää tapahtuneen.

Mutta toisen huono, alentava ja kohtuuton käytös ei kerro sinusta, eikä se ole koskaan oikeutettua.

Valmentajan epäasiallinen, halveksiva tapa puhua sinulle ei muutu hyväksyttäväksi siksi, että et ole treenannut täydellisesti. Joukkuekaverin ilkeä käytös ei muutu sinun syyksesi siksi, että olet joskus ollut eri mieltä hänen kanssaan. Toisen urheilijan ulkopuolelle jättäminen ei tarkoita, että sinun pitäisi ihmisenä muuttua saadaksesi kuulua joukkoon.

Jos joku käyttäytyy epäasiallisesti, huutaa, räyhää, nimittelee tai tönii, ilmeilee ja hylkää, kyse on hänen tunnesäätelynsä vaikeudesta. Vaikeudesta tunnistaa omia herääviä tunteita, säädellä niitä ja käyttäytyä kunnioittavasti tilanteen edellyttämällä tavalla. Kaikki mokaa joskus, mutta jatkuva epäasiallinen käytös ja toiminta ei ole koskaan hyväksyttyä, eikä se kerro mitään hänestä, joka sen kohteeksi joutuu.

#psyykkinenhyvinvointi #mielenterveys #suorituskyky #urheilupsykologia #psykoterapeutti by @jaana_blom

Jos olet treeneissä, ole treeneissä. Jos olet koulussa, ole oppitunnilla. Jos olet vapaalla, ole ja anna mielenkin olla vapaalla. Kaikesta. Eikä sillai, että mieli on koko ajan vähän jossain muualla kuin siellä, missä sä oot.

Koska pahimmillaan käy sit vaan niin, että keho on tässä hetkessä, mutta mieli on jossain muualla, aiemmassa tai seuraavassa tehtävässä, tulevassa treenissä, tekemättömissä asioissa tai siinä, mitä kaikkea pitäisi vielä ehtiä.

Ja sitten on koko ajan vähän kiirus. Tai semisti takakireä olo. Ehkä kans samaan aikaan on tunne, ettei oikein missään hetkessä ole riittävästi läsnä.

Kokemustakin on. Vaikka tiedän, että siirtymille olisi hyvä antaa aikaa, jään nyhräämään jotain viime tippaan ja sit pitääkin taas juosta. Kirjaimellisesti. Mut oon mä opetellut myös tekemään pieniä breikkejä päivän keskellä.

Esimerkiksi ihan vain yhden hengityksen vähän tietoisemmin, tilanteen toteamisen ja huomion tuomisen siihen, mikä on just nyt oleellista. Että ei sen tartte olla mikään pitkä meditaatio.

Miksi tällä on sitten väliä?

1. Mieli ”kirkastuu” käsillä olevaan juttuun ✨ Kun huomio on siinä, mitä juuri nyt tehdään, tekemisestä saa myös enemmän irti. Treeneissä voi olla paremmin mukana, koulussa oppia ja kilpailussa keskittyä olennaiseen.

2. Pieni hengähdys voi keventää kuormituksen tunnetta 😇 Yksi hengitys ei tietenkään poista pitkään jatkunutta kuormitusta, mutta se voi hetkeksi katkaista kiireen tunnun.

3. Harjoittelet tärkeää taitoa, jota tarvitaan myös paineen alla 💯 Sama pieni nollaus tarvitaan joskus kesken pelin, kilpailun tai esiintymisen. Kun sitä harjoittelee arjessa, sitä on helpompi käyttää myös silloin, kun paine on kova.

Ja hei oikeasti, kaikkea ei tarvitse tehdä yhtä aikaa ja joskus on hyvä oppia sietämään keskeneneräisyyttä. Eikä tämä onnistu aina. Ei minullakaan. Mutta kyse ei olekaan täydellisestä läsnäolosta, vaan siitä, että huomaa fokuksen välillä karanneen ja palauttaa sen sit takaisin.

Onnistuuko? 😌

#tavoitteet #onnistuminen #suorituskyky #psyykkinenvalmentaja #urheilupsykologia by @jaana_blom

Yrittäjän päivä, ja huomaan pohtivani, olenko laisinkaan yrittäjä, kun tälläkin hetkellä hengaan vaan vapaalla ✨

Jo vuonna 2008 perustin Mielenmaan. Ensin pidin vastista sivutoimisena päivätyöni ohella, kunnes sitten vuonna 2017 irtisanouduin vakkaripaikastani (olin perheneuvolapsykologi!). Jatkoin päätoimisena yrittäjänä ja siitä saakka olen sillai itse itseni elättänyt. En kuitenkaan koe olevani yrittäjä 🤷‍♀️

Ai miksikö?

No koska pidän vapaapäiviä ja lomia, ja rajaan työaikaani, koska haluan vaikkapa ennättää myös treenata 🏋️

Enkä ole ottanut isoja riskejä (omien palveluiden tarjoamiseen kun ei tartte ottaa esim. velkaa), enkä todellakaan tee töitä 24/7 jatkuvan paineen alla 😇

Enpä jatkuvasti myöskään joudu raivoisasti myymään ja markkinoimaan, koska asiakkaat löytävät luokseni varsin ihanasti. Kiitollinen! 💖

Eikä minulla kyllä ole mitään pyrkimyksiä kasvattaa ja laajentaa mitenkään isoksi yritykseksi. Leipä pöytää riittää, ja aikaa jää myös muille elämäni tärkeille jutuille 🫶

En ole joutunut miettimään riittääkö rahat ruokaan ja laskuihin, mikä on tietenkin myös puolisoni ansiota sen lisäksi, että olen valmis myös ajoittain elämään varsin pienelläkin budjetilla 🙏

Isoja, yllättäviä vastoinkäymisiä ei ole ollut (vain tyyliin koronan myötä siirtyminen yllättäen etätapaamisiin ja tuonkin ratkaisun joku muu minua viisaampi keksi) ✨

Niin ja en ole vaihtanut toiminimeäni osakeyhtiöksi ihan vain siksi, koska terveydenhuollon palveluita tarjoavana joutuisin hoitamaan ihan järkyttävän byrokraattisen paperivyyhdin ja laskut, etten vain jaksa tehdä sitä 💁‍♀️

Näköjään joku ”määritelmä” mielessäni on Yrittäjyydelle isolla Y:llä, enkä siksi koe sitä olevani (mistä lie syntynyt) 😅 Vaikka kuitenkin olen ja se jos joku on ihanaa 😍

Ihanaa yrittäjän päivää kaikille teille yrittäjät, yrittäjiksi itsensä mieltävät tai yrittäjät, jotka eivät niin koe olevansa yrittäjiä 🤗 by @jaana_blom

Olen psyykkinen valmentaja, urheilupsykologi ja psykoterapeutti, ja huomaan usein, että näiden erot eivät ole ihmisille kovin selviä.

Psyykkinen valmennus saattaa monelle tuntua ”helpommalta” vaihtoehdolta. Ehkä siksi, että siihen ei liity samanlaista mielikuvaa siitä, että sulla olis “ongelmia”. Ehkä myös psyykkareita ja mentaalivalmentajia on jotenkin helpompi löytää.

Psyykkinen valmennus voi olla just se juttu, mitä tarvitset, mutta sinne ei kyllä tarvitse mennä vain siksi, että psykologin tapaaminen tuntuisi liian isolta askeleelta. Eikä tod psykologin tai psykoterapeutin tapaaminen tarkoita, että olisit “hullu” tai ”viallinen”.

Omien tukijoukkojen vahvistaminen tälleen ulkopuolisella avulla ei ole epäonnistumisen merkki. Se on ihan perus itsestä huolehtimista.

Tärkeää olis kyllä löytää juuri sellaista apua, joka vastaa omaan tilanteeseen ja tarpeeseen. Joskus psyykkinen valmennus on juuri sitä. Joskus taas elämässä on jotain sellaista, jonka äärelle on tärkeää pysähtyä syvemmin.

Yksinkertaistaen:

Psyykkisessä valmennuksessa voidaan vahvistaa hyvinvointia ja mielen taitoja sekä suunnata katsetta tulevaisuuteen ja omiin tavoitteisiin.

Urheilupsykologin vastaanotolla voidaan tämän lisäksi käsitellä esimerkiksi elämäntilanteen akuutteja vaikeuksia, muutoksia, loukkaantumista tai haastavia tapahtumia ja hankaluuksia ihmissuhteissa.

Urheilupsykoterapiassa voidaan kaiken yllä olevan lisäksi tutkia syvemmin mielen esteitä, ihmissuhteiden haasteita ja menneisyyden hankalia kokemuksia sekä ymmärtää, miksi jotkin asiat tuntuvat toistuvasti vaikeilta.

Kun itse toimin näissä kaikissa rooleissa ja vieläpä integratiivisena psykoterapeuttina, nämä eivät tietenkään ole täysin erillisiä lokeroita. Rajat menevät osittain päällekkäin, ja avun tarve voi myös muuttua matkan varrella. Usein muuttuu.

On kuitenkin tärkeää huomata, ettei kaikki psyykkarit ole psykologeja tai psykoterapeutteja. Eivätkä kaikki psykoterapeutit välttämättä ymmärrä psyykkisen valmennuksen näkökulmia tai urheilun vaatimustekijöitä.

Siksi oleellista on pohtia: ”Millaista apua minä juuri nyt tarvitsen?”

#suorituskyky #mielenterveys #psyykkinenvalmennus #urheilupsykologia #psykoterapia by @jaana_blom