Instagram story viewer> @kasvuvoimaa> Posts

Laura R | kasvuduunari

@kasvuvoimaa

1.7K

followers

195

following

💡Inhimillisempää ja menestyvämpää työelämää oppimassa
🎓 Pedagogi + LCAF Certified Coach® + sovittelija +työkykykoordinaattori + kylteri

POSTS STORIES REELS TAGGED

MOI SINÄ! Oon suorastaan häkeltynyt, kun teitä seuraajia on jo niin paljon💡 Ilahdun aina jokaisesta tykkäyksestä, jaosta ja viestistä, kiitos siis niistä 🥰

Ajattelin pitkästä aikaa esitellä itseni sekä teille vanhoille että uusille somekamuille😄

Perustietoja:
⚡Olen Laura.
⚡Asun Oulussa.
⚡Koulutukseltani olen KM + tuleva KTM, LCAF CertifiedCoach® ja työyhteisösovittelija.
⚡Työskentelen asiantuntijana työvoimapoliittisten palveluiden, työnhakuvalmentamisen ja rekrytoinnin parissa.

Pari syvällisempää juttua:
⚡Jos kuvailen itseäni vain yhdellä sanalla, niin olen "seikkailija"🤭 Uteliaisuus ja innokkuus ovat elämässäni eteenpäin työntäviä voimavaroja. Minulla on sammumaton halu tietää, selvittää ja ymmärtää asioita. Rakastan oppimista ja opiskelua ➡️ Näiden asioiden parissa vietän merkittävän osan valveillaoloajastani. Rakastan myös matkustelua, eksoottisia kasveja, rikosaiheisia podcasteja, Netflixin jännityssarjoja sekä ihmisten ainutlaatuisia elämäntarinoita. Ja pieniä yllättäviä arjen piristyksiä minä vasta rakastankin! Saatan vaikka pyytää kaveria spontaanille iltakävelylle tai käydä ruokaostoksilla Prisman sijaan K-Citymarketissa😅
⚡Olen palavasti kiinnostunut työelämän ilmiöistä ja kehityssuunnista. Erityisiä intohimoaiheitani ovat henkilöstövoimavarat, kuten työelämän laadukkuuden sekä oppimisen ja osaamisen johtaminen. Näiden teemojen ympärille olen rakentanut myös tätä Kasvuvoimaa-tiliä.

Mää haluaisin todella mielelläni kuulla, keitä tyyppejä siellä ruudun toisella puolella on! Kuka nää oot ja millaisista asioista oot kiinnostunut? Mikä sai sut seuraamaan tätä tiliä? Tavoitat mut täällä Instagramissa viestillä tai sähköpostitse kasvuvoimaa@gmail.com. Olisi mukava tutustua💜 taken in Oulu, Finland by @kasvuvoimaa

3

8

4 years ago

Tässä hieman inspiraatiota tulevien tavoitteiden toteuttamiseen ✨🥰

#kasvuvoimaa #tavoitteet #saavutus #onnistuminen #kohtiunelmia #unelmistatotta #tavoitteitakohti #työelämä #oppiminen #työssäoppiminen #johtaminen #inspiraatio #motivaatio #kannustus taken in Oulu, Finland by @kasvuvoimaa

3

0

3 years ago

Stressinhallinta edellyttää vaistojen, tunteiden ja ajatusten yhteistyötä💡

🧠 Karkeasti ottaen ihmisen aivoissa on kolme tasoa:
1️⃣ Alin taso on aivorunko eli liskoaivot. Ne pyrkivät vaistomaisesti turvaamaan eloonjäämisen
kannalta tärkeimmät (tahdosta riippumattomat) toiminnot. Stressaavassa tilanteessa
liskoaivot valpastuvat automaattisesti – ne eivät jää odottamaan ihmisen tietoista tilannearviota siitä, onko tilanne oikeasti uhkaava.
2️⃣ Keskimmäinen taso on nisäkäsaivot eli tunneaivot. Ne prosessoivat tunnelatautuneita
tulkintoja: Onko tilanne miellyttävä ja puoleensavetävä vai epämiellyttävä ja luotaantyöntävä?
3️⃣ Ylin taso on aivokuori eli järkiaivot. Se on aivojen myöhäisimmin kehittynyt osa, joka pyrkii
tekemään tietoisia päätelmiä ja arvioita stressaavasta tilanteesta sekä mahdollisista toimenpiteistä.

🧠 Stressinhallinnan keskeinen haaste piilee siinä, miten onnistua rauhoittelemaan kaikki aivotasot.
Miten välittää johdonmukaista viestiä aivorungosta kohti nisäkäsaivoja ja aivokuorta – sekä myös
toiseen suuntaan?
🤯Työelämässä törmää toisinaan tilanteisiin, jossa suurien tunteiden vallassa
oleva ihminen ei kykene kuuntelemaan järkipuhetta. Ja silti hänelle sanellaan vain lisää faktoja
ja neuvoja! Kuitenkin, lakkaamaton järkeily saattaa vain pahentaa ongelmaa. Eikö itseasiassa ole
nurinkurista, että yritämme järjellä hallita niitäkin mielemme osia, jotka eivät edes ymmärrä
puhuttua kieltä?

🧠Erityispedagogiikkaa opiskellut ystäväni esitteli minulle työkalun (ks. postauksen kuva),
jolla hän tukee oppilaiden kokonaisvaltaista stressinhallintaan vaikeissa oppimistilanteissa. Tarkoituksena on rauhoitella ensin primitiivisiä vaistoja, sitten syviä tunteita ja
lopuksi tietoista mieltä. Ihastuin työkalun erinomaiseen yksinkertaisuuteen! Olen soveltanut työkalua monissa arkisissa hetkissä ja nykyään stressaantuneeseen oloon havahtuessani käteni
tekee automaattisesti liikesarjan vatsalta sydämen kautta otsalle🖐️💜

#kasvuvoimaa #stressi #stressinhallinta #rauhoittuminen #oppiminen #johtaminen #työelämä #työelämätaidot #työhyvinvointi #työssäjaksaminen #työssäoppiminen #aivot taken in Oulu, Finland by @kasvuvoimaa

3

0

3 years ago

KIHLAJAISMATKA 💕

Somen puolella tää syksy on ollut hiljainen, koska tosielämän tapahtumat ovat vieneet mennessään 😄 Mun kauppatieteiden maisteriopinnot etenivät syyslukukauden aikana yhteensä 65op kiitettävillä ja erinomaisilla arvosanoilla. Erityisen ylpeä olen siitä, että rohkenin suorittamaan englanninkielistä maisteriohjelmaa, vaikka oma kielitaito onkin jatkuvasti koetuksella.

Lisäksi olen saanut tuntea suurta onnea yksityiselämässäni, sillä menin kihloihin rakkaani kanssa 🥰 Sen kunniaksi me karattiin joululomalle hieman etukäteen ja ostettiin äkkilähdöt Gran Canarialle. Ollaan nautittu lämmöstä, auringosta, rannoista ja vuoristomaisemistakin. Pian onkin jo aika suunnata takaisin kotiin joulunviettoon.

Haluan toivottaa just sulle rauhallisia juhlapyhiä ja onnea tulevaan vuoteen💜

Postauksen kuvissa jaan hetkiä meidän matkalta:

🏜️ Maspalomasin hiekkadyynit (kuva1)

🌸 Puerto de Mogánin kalastajakylän söpöt rakennukset ja kukkaistutukset (kuva 2)

🌈 Rainbow Rocks eli Los Azulejos De Veneguera (kuva 3)

🌊 Mirador del Balcón -näköalapaikka ja sen vieressä komeileva ”dragon’s tail” eli saaren länsireunan kalliorivistö (kuva 4)

⛪ Santa Anan katedraalin torni, josta pääsee ihailemaan Las Palmasia lintuperspektiivistä (kuva 5)

🗺️ Casa de Colón -museo, jossa voi tutustua Kristoffer Kolumbuksen merimatkojen kertomuksiin ja vanhoihin maailmankarttoihin vuodesta 1506 alkaen (kuva 6)

⛳ Niin monta hauskaa minigolf-rataa, joita kannattaa käydä testaamassa! (kuva 7)

🌅 Auringonlaskujen kauneutta sai ihastelemaan illasta toiseen (video 8)

🌙 Kuutamon tunnelmointia hotellihuoneen parvekkeella (kuva 9)

🌊 Ikävöin jo nyt pitkiä rantakävelyjä ja Atlantin aaltojen äänimaisemaa (kuva 10) taken in Gran Canaria by @kasvuvoimaa

3

1

3 years ago

Pätevöidyn työkykykoordinaattoriksi🎈🎉

Erityisosaamisena strateginen työkykyjohtaminen ja laaja-alaisen työkyvyn tukeminen / haasteiden ennaltaehkäisy.

Kiitos @karelia_amk erinomaisesti toteutetusta koulutuskokonaisuudesta 😊 Kiitos myös kaikille uusille kollegoille; jatketaan verkostoitumista ja yhteistyötä! taken in Oulu, Finland by @kasvuvoimaa

3

5

3 years ago

Tiesitkö, että negatiivisten asioiden huomioiminen lisää ei-toivottua käytöstä? 💡

Valmentajana ja sovittelijana kuulen usein tilanteista, joissa esihenkilöt antavat toistuvasti
negatiivissävytteistä palautetta henkilöstön puutteista / virheistä, ja toivovat heidän ottavat siitä
opikseen. Mutta suurin osa työntekijöistä kokeekin sen valittamisena ja nalkuttamisena, mikä
ei suinkaan johda toimintatapojen parantamiseen, vaan ongelmakeskeiseen kierteeseen. 😕

Kärjistetysti: Jos työntekijät leimataan laiskoiksi ja typeriksi, he todella muuttuvat sellaisiksi!
(Sosiaalisesta kanssakäymisistä muodostetuissa subjektiivisissa kokemuksissa.)

Moni johtaja on tottunut ojentamaan alaisiaan, pitämään puhutteluja ja jakamaan varoituksia.
Näin toimitaan valitettavan usein silloinkin, kun parempaan lopputulokseen päästäisiin
lempeämmillä keinoilla. Nimittäin myönteisellä palautteella 😊 Se on tutkitusti todella tehokas
keino ohjata kaikenikäisiä ja -taustaisia henkilöitä ratkaisukeskeisyyteen. Ihminen alkaa
vahvistamaan sitä toimintaa, mitä hänestä huomioidaan. Myönteinen palaute viestittää selkeästi
vastaanottajalle, mitä häneltä edellytetään ja toivotaan. Lisäksi positiivisista sanoista tulee hyvä
mieli!

Aiheeseen liittyen muistan edelleen kirkkaasti, kun 12-vuotiaana osallistuin partiossa ryhmänjohtajakoulutukseen. Siellä minulle kerrottiin partioliikkeen perustajan Robert
Baden-Powellin viisaudesta: ”Ärsyttävästäkin ihmisestä löytyy vähintään 5% jotain hyvää. Hyvä
johtaja osaa etsiä hänestä nuo hyvät piirteet ja kehittää niiden osuuden 80-90%.” Näin
jälkeenpäin olen kiitollinen, että tämä on yksi ensimmäisistä johtajuusopeistani 💜 taken in Oulu, Finland by @kasvuvoimaa

3

1

3 years ago

⬆️ Työpäivän oivallus💡 taken in Oulu, Finland by @kasvuvoimaa

3

2

3 years ago

Olen jo jonkin aikaa kantanut ammattieettistä huolta valmennusalan yleisestä kehityksestä. Vaikuttaa siltä, että
lähestulkoon mitä tahansa ohjauspalvelua kutsutaan ”valmennukseksi”, koska se on kaupallisesti trendikästä.

Mutta tosiasiassa valmennus pohjautuu filosofi Sokratesin aatteeseen: ”I cannot teach anything, I can only
make them think”, kun hän luennoimisen sijaan halusi kysymysten avulla rikastuttaa ihmisten omaa ajattelua.

Sen sijaan palvelukuvausten perusteella monet nykyajan valmennusoppaat ja -kurssit eivät perustu
tähän sokraattiseen menetelmään, vaan _konsultoimiseen_ eli (karkeasti ilmaistuna) neuvomiseen.

Konsultoiminenkin on lähtökohtaisesti arvokasta ohjauspalvelua. Ammattieettinen huoli herää kuitenkin silloin, kun konsultti yrittää omakohtaisten onnistumisten kautta ratkoa hauraassa asemassa olevan asiakkaan monimutkaisia ongelmia. Ai miksi? Koska henkilökohtaisiin kokemuksiin liittyy lähes poikkeuksetta kognitiivisia vinoumia eli päättelyvirheitä. Ja erityisesti näiden olen havainnut korostuvat valmennuspalveluiden markkinoinnissa:
🔹Selviytymisharha kohdistaa huomion vain niihin tarinoihin, joissa yksittäinen ihminen on
onnistunut ratkaisemaan vaikkapa talous- ja terveysongelmansa. Omat kokemukset yleistetään virheellisiksi johtopäätöksiksi.
🔹Attribuutioharhan vuoksi ihminen tyypillisesti selittää oman menestystarinansa olevan ahkeruuden ja
nokkeluuden ansiota, jolloin esimerkiksi sattuman vaikutus jätetään
huomiotta, mikä taas vääristää käsitystä todellisuudesta.
🔹Samoin rationaalisuusharha saa ihmisen korostamaan omaa älykkyyttään ja vaikkapa ajattelemaan, että "minä en
mitään koulutusta tarvitse, kun tiedän nämä asiat jo valmiiksi”.

💡Meillä kaikilla on omat inhimilliset ajatusvinoumamme, mutta eettisesti kestävää
liiketoimintaa ei voi rakentaa niiden pohjalta; vaikka pyrkimyksenä olisi auttaa, voi pahimmillaan aiheuttaa
inhimillisen tragedian. Tarkoitus ei siis pyhitä keinoja. Vahingoittamisen välttämisen pitäisi olla auttamisen halua tärkeämpi prioriteetti.

Siksi asiantuntijatyö ei voi perustua omaan kokemustietoon,
vaan objektiiviseen, testattuun ja kriittiseen tutkimustietoon.

Pidetään huolta asiakasturvallisuudesta💜 taken in Oulu, Finland by @kasvuvoimaa

3

1

3 years ago

Kumpi on oikeassa - 😈 vai 👼?

🙋Mä kallistun enemmän jälkimmäiseen ja seuraavaksi perustelen, miksi "kaveria ei jätetä" -mentaliteetti on enemmän oikeassa kuin "jokainen on oman onnensa seppä".

💡Suomalainen työkulttuuri korostaa usein ajatusta (, josta kiitos mm. uusliberalismille!), että jokaisen tulee suoriutua yksin ja pitää huoli
vain omista asioistaan.
➡️ Kuitenkin akateeminen tutkimustieto korostaa maailmanlaajuisesti, että ihminen on pohjimmiltaan auttavainen laumaeläin.

💡Mm. historioitsijat ja sosiologit teorisoivat, että elämän epävarmuus ja riskitekijät
ovat kehittäneet inhimillisen kyvyn empatiaan. Muuten esimerkiksi metsästäjä-keräilijät eivät olisi selviytyneet vahvempien ja nopeampien petoeläinten kohtaamisista.
➡️Eli pärjätäkseen ja menestyäkseen ihmisten on välttämätöntä hakeutua oman lauman suojaan ja tehdä yhteistyötä. Tämä selittää osaltaan, miksi meille on kehittynyt muita eläimiä paremmat
vuorovaikutustaidot.
➡️Sosiaalisten suhteiden merkitys korostui entisestään, kun ihminen oppi juoruamaan lajitovereilleen, keneen yhteisössä voi luottaa ja kuka valehtelee.
➡️Läpi
historian ihmiset ovat asettaneet hyvinkin ankaria rangaistuksia heille, jotka ovat toimineet yhteisen edun
vastaisesti. Tästä kumpuava hylätyksi tulemisen pelko on ohjannut ihmisiä yhä enemmän
varmistamaan yhteenkuuluvuttaan toistensa kanssa.

💡Tässä vielä muutama kiinnostava lisäfakta:
1️⃣ Ihmisellä on koko elämänkulkunsa ajan syvä tarve kokea lajitovereiltaan ymmärrystä ja välittämistä.
2️⃣ Ihmisen hyvinvoinnin kannalta sosiaalisesti hyväksytyksi tuleminen on yhtä tärkeä
perusedellytys kuin ravinto ja lepo.
3️⃣ Ihmisten yhteistyökyky ja auttamishalu ei ulotu pelkästään lähiyhteisöön vaan myös ventovieraisiin
lajitovereihin. Tämä on hyvin poikkeuksellinen taito muuhun eläinkuntaan verrattuna.

💡Toisaalta eri tieteenalojen tutkijat ovat havainneet, että ihmisellä on epäitsekkäiden taipumusten lisäksi myös itsekkäitä piirteitä. Tilannekohtaisesti päädymme vaihteleviin toimintatapoihin ja järkeilemme erilaisia ratkaisuja.
➡️Siksi kulttuurin syöttämiä "EI tarvitse auttaa"-ajatusmalleja on tärkeää kyseenalaistaa ja rikastuttaa empatialla💜 taken in Oulu, Finland by @kasvuvoimaa

3

1

3 years ago

Muutama juttu ihmisille tyypillisistä ajattelutavoista:

💡Mielessämme saattaa syntyä jopa 80 000 ajatusta päivässä, mutta kiinnitämme niistä vain murto-osaan huomiota. Muutenhan kaikki päivät ja yöt menisivät miettiessä eri asioita 🤯

➡️ Ihmisaivot ovat kehittyneet käsittelemään lähes kaiken vastaanottamansa tiedon automaattisesti, siis ilman tietoista ajattelemista. Tämä on tehnyt aivoista tehokkaat mut paikoitellen myös hömelöt, koska ne olettavat ajatusten olevan objektiivisia faktoja, vaikka useimmiten kyseessä onkin subjektiivisia tulkintoja. Siksi emme myöskään huomaa ajatuksissa kärjistyviä vääristymiä eli virhetulkintoja ympäröivästä maailmasta🆘 Se saattaa johtaa väärinymmärryksiin, mitkä taas aiheuttavat harmia ja epäonnistumisia.

➡️ Ajatusvääristymiä on hyvä opetella tunnistamaan ja muokkaamaan. Varsinkin työelämässä, jossa toimintaa pyritään perustelemaan tosiasioilla. Mutta omien ajattelutapojen muuttaminen on helpommin sanottu kuin tehty! Mä olen kokenut perinteiset mind mapit ja plus/miinus-listat hyödyllisiksi apuvälineiksi. Lisäksi useammilla työpaikoilla tulisi harjoitella suunnitelmallisesti kriittistä pohdintaa ohjeiden noudattamisen rinnalla, koska se edistää ammatillista oppimista ja parantaa työtuloksia. Jos vaikkapa palaverissa nousee esiin näkökulma X, on viisasta kysyä: "Miten muuten tätä asiaa voisi tarkastella?"

Elämä on harvoin mustavalkoista🖤🤍 taken in Oulu, Finland by @kasvuvoimaa

3

3

3 years ago

Työpaikan myönteinen ilmapiiri on jokaisen vastuulla!

💡Me ihmiset olemme niin sosiaalisia olentoja, että ajatuksemme, tunteemme ja asenteemme välittyvät
toisille, vaikka emme sitä tarkoittaisi tai tiedostaisi. Jo hyvin pienet eleet ja yksittäiset sanat
heijastuvat ratkaisevasti työskentelyilmapiiriin.

💡Empaattinen suhtautuminen käynnistää työyhteisössä myönteisen ketjureaktion, joka vie huomio
ongelmista mahdollisuuksiin. Jo yksittäinen henkilö voi saada tämän muutoksen aikaiseksi.

💡Tutkimukset osoittavat, että empatiasta hyötyvät kaikki; empaattisesti toimiva henkilö, empatian kohde
ja ympärillä olevat ihmiset eli koko työyhteisö. Hyödyt heijastuvat myös suoraan konkreettisiin
työtuloksiin ja tehokkuuteen.

💡Empatian vaikutuksia voi mielestäni havainnollistaa kerrannaisvaikutuksella, jota on alunperin
käytetty taloustieteessä kuvaamaan reaktiosarjaa, kun julkisen sektorin tekemät
investoinnit tuottavat tuloja myös yksityiselle sektorille kasvattaen näin merkittävästi
kokonaistuotantoa ja yleistä talouskehitystä.
➡️Kuvittele esimerkiksi palaveri, johon osallistuvat henkilöt tuovat tilanteeseen paljon empatiaa ja
innostusta, mikä vastaa 100% (1) työpanosta. Jos henkilöitä on kolme niin laskukaava näyttäysi tältä:
1 x 1 x 1 = 1 eli 100%. Mitähän huippupäätöksiä ja -tuloksia palerissa saataisikaan aikaiseksi? 🤩
➡️Kuvittele sitten palaveri, jossa yksi henkilö käyttäytyy tympääntyneen ylimielisesti ja itsekkäästi,
mikä vastaa 0% (0) työpanosta. Tällöin edellinen laskukaava näyttäisikin tältä: 1 x 1 x 0 = 0 eli 0%...
➡️Eli totta tosiaan, yhdelläkin tekijällä voi olla valtava vaikutus lopputulokseen❗💡 taken in Oulu, Finland by @kasvuvoimaa

3

1

3 years ago

Toivoisin, että työnhaussa huomioitaisiin vahvemmin tunneasioita.
Monesti työnhakija jää yksin sisäisten kokemustensa kanssa, kun ympärillä olevat ihmiset keskittyvät jakamaan (osittain ristiriitaisia) neuvoja ja vinkkejä. Monet ammattilaisetkaan
eivät tunnista tunteiden merkitystä, vaan saattavat jopa vähätellä niitä.

💡Tosiasiassa monenkirjavat tunteet ovat olennaisesti läsnä KAIKESSA inhimillisessä toiminnassa. Lisäksi ihmisen todellisuus rakentuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Siksi esimerkiksi työnhaussa
torjutuksi tuleminen saattaa vaikuttaa pitkäaikaisesti yksilön itseluottamukseen ja minäpystyvyyteen.

❗Poliitikot haluavat Suomen
työmarkkinoille osaavaa työvoimaa ja johtajat haluavat firmoihinsa osaavaa henkilöstöä. Niinpä näiden valta-asemassa olevien henkilöiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, millaisten valintamenettelyjen kautta ihmiset
pääsevät työpaikkoihin. Esimerkiksi laadukkaan koulutuksen ja "huippututkintojen" hyödyt jäävät vajavaisiksi, jos
koulun penkiltä työelämään siirtyessä työntekijän omanarvontunto luhistetaan. On siis syytä tarkastella kriittisesti, vastaavatko käytännön työllistämis- ja rekrytointiprosessit niille asetettuihin tavoitteisiin.

🤔 Entä mitä yksilö voi tehdä edistääkseen työllistymistään? Hakemusten lähettämisen ja haastatteluihin valmistautumisen ohessa on tärkeää varata riittävästi aikaa omalle hyvinvoinnille, kuten ravinnolle, unelle, liikunnalle ja sosiaalisille suhteille. Vaikka yhteiskunta lähettää joka suunnasta vaatimuksia ja suorituspaineita, niin kenenkään ihmisarvo ei perustu ulkoisiin saavutuksiin. Me olemme paljon muutakin kuin tittelit, joilla toisiamme puhuttelemme. Meillä on myös oikeus tunteisiimme ja kokemuksiimme💜 Loppujen lipuksi tunnetaidot ovat työnhaussa huomattavasti tärkeämpiä kuin vaikkapa asiantunteva henkilöbrändi tai yli 500 LinkedIn-kontaktia. taken in Oulu, Finland by @kasvuvoimaa

3

3

3 years ago