Suuntaamme Valtterin kanssa ruskaiseen erämaahan ja viemme leirin tuttuun paikkaan joen varteen. Ylitämme joen ja lähdemme tutkimaan uutta potentiaalista tähystyspaikkaa. Vasta seuraavan päivän on tarkoitus olla varsinainen metsästyspäivä.
Matkalla huipulle näemme alas jokilaaksoon, ja spottaan ison hahmon suolla. Hirvisonni keloo sarviaan 700 metrin päässä. Sen edellä kulkee lehmä ja vasikka. Syke nousee heti korkeaksi. Teemme lähestymissuunnitelman. Tuulen suunta ja maasto ovat tilanteeseen täydelliset, ja hermojaraastavien hetkien jälkeen pääsemme sopivaan ampumapaikkaan. Lehmä ja vasikka ovat kadonneet näkyvistä, mutta sonni on siirtynyt lähemmäs, joen rantaan. Ammun jännittyneenä, mutta itsevarmasti laukauksen. Sonni astuu jokeen ja kaatuu sinne. Ensimmäinen hirvisonni on nyt totta.
Jännityksestä huumaantuneina palaamme purkamaan leirin ja lähdemme kohti kaatoa. Hirvi löytyy sieltä mihin näimme sen kaatuneen: joesta, ison suon laidalta. Olemme kahdestaan, edessämme iso sonni, joessa, kaukana tiestä. Ei mönkijää tai apukäsiä. Näin me sen juuri haluamme kokea.
Uitamme hirven rantatörmän viereen. Paloittelu on tehtävä osittain vedessä, koska sonni painaa liikaa. Työtä riittää yöhön asti. Väsymys painaa, mutta lopettaa ei voi.
Nukumme neljä tuntia, minkä jälkeen alkaa lihojen ja varusteiden kantaminen autolle. Teemme neljä edestakaista reissua kantaen raskasta taakkaa. Matkaa kertyy päivän aikana 35,5 kilometriä. Hieman ennen puolta yötä saamme viimeisen lastin perille, ensin jäisen kaatosateen, ja sitten upeiden revontulten saattelemana.
Saamme lyhyellä varoitusajalla varattua mökin, ja koko perjantain vietämme lihaa leikaten. Jalat ja mieli ovat väsyneet, mutta työt on tehtävä loppuun. Silmäkulmat kostuvat kun viimein pääsen maistamaan sisäfilettä. Näihin muistoihin palaan vielä monesti.
2 years agovaltteri
Ihan mahtava homma ja onnittelut saaliista! Oltiin samoilla mestoilla samaan aikaan samoissa hommissa, mutta meille ei Tapio suonut tällä kertaa saalista. Juuri tuo teidän meininki on itsellekin se puhtain hirvijahdin muoto, ja voin vain kuvitella, miltä on tuntunut, kun urakka on ollut lopulta ohi. Kokemusta varmaan purkaa vielä pitkään ja menee ehkä vielä hetki ennen kuin täysin käsittää mitä oikeastaan tuli tehtyä. Ja siitä tietää, että jotain arvokasta on tullut koettua! Vielä kerran, onnittelut ja kiitos inspiraatiosta, näin tämän postauksen juuri kun oltiin lähdössä Muotkalta pois ja ajattelin, että hitto kyllähän tämä on mahdollista, siinähän on todisteet! 😊
2 years agolaulannabel
Hurjan kuuloset pari vuorokautta! 🤯 Hirvi, kisavoitto ja pyöräilyy, on kyllä onnistunut reissu teillä 😍 Onnea!
More posts
